keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Nevala, Janne - Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Sairastuin kunnon flunssaan ja samalla kun kävin lääkärissä niin kävin kirjastossa lainaamassa hieman ajankulua. Ensimmäisenä käteeni tarttui hyllynpäädyn tyrkkypaikalta Janne Nevalan teos. Tartuin kirjaan kannen perusteella, sillä siitä tuli etäisesti mieleeni Walter Möersin Uinuvien kirjojen kaupunki, jonka luin alkuperäiskielellä jokunen vuosi sitten.

Saaren pieneen kirjastoon kesätöihin päässyt Topi on hukassa pienen yhteisön ihmisten kanssa. Vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on kirjoittanut Topille ohjeet, joissa hän hämmentävällä selvänäköisyydellä ennustaa jokaisen eteen osuvan murheen.

Topin kesämopo karkaa kokonaan käsistä kun ympärillä hääräävät kirjastoa terrorisoiva poikajoukko, kylän erikoiset asukkaat sekä etenkin kirjastoa siivoava Johanna ja näyttelijäseurueen arvoituksellinen Nika.

Olen lukenut nyt viime aikoina paljon teoksia, joissa käsitellään pieniä maaseutuyhteisöjä. Alkaako itselläni olla kaipuuta takaisin maaseudulle? Kun Nevalan tyyliin pääsee sisälle niin kirjoittaahan hän hauskasti ja omalla vaivihkaisella tavallaan mukaansatempaavasti. Ensimmäisen 50 sivun jälkeen vielä mietin, luenko teosta lainkaan loppuun asti vai en, mutta sitten huomasinkin olevani jo sivulla 100 ja jo melkein voiton puolella. Että näin. Ja paljon kirjastossa asioivalle oli hauska päästä näkemään myös sitä kirjastoelämän toista puolta.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Cederwall, Marianne - Ajattelen sinua kuolemaasi saakka

Kun pimeä marraskuu teki jo tuloaan tartuin ensimmäiseen kesäkirjaan. Luin Cedervallin esikoisteoksen loka-marraskuussa, mutta en silloin vain saanut toimeksi laittaa sitä tänne muistiin.  Olen lukenut ruotsalaisilta aiemmin vain dekkareita ja Cedervallin Gotlannin kesään sijoittuva humoristinen kostotarina tuntui raikkaalta vaihtelulta.

Mirjam ja Hervor ovat keski-ikiset ystävykset, jotka saapuvat alkukesästä Gotlantiin pieneen Kajpe Kviarin maalaiskylään. Mirjam on ostanut kylästä entisen kappelin, jota naiset alkavat yksissä tuumin pistää asuttavaan kuntoon. Mirjam on kotoisin saaren pohjoisosasta ja pian selviää, ettei hän sattumalta ostanut kappeliaan juuri tuosta kylästä. Kolme kyläläistä on nimittäin Mirjamin entisiä liikekumppaneita, jotka vuosia sitten ajoivat Mirjamin toimillaan konkurssiin ja suureen henkilökohtaiseen ahdinkoon. Konkurssin seurauksena Mirjam menetti yhteyden ainoaan lapseensa ja hän hautookin kostoa. Hervorin avulla he alkavat nujertaa miehiä yksi kerrallaan ajatusvoiman avulla, onhan Hervor lapinnoitien sukua.

Gotlannin kesä on kauneimmillaan ja tarina tuo lämpöisen tuulahduksen kesästä keskelle talvea. Tarina on kirjoitettu hyvin ja erityisesti pidin takaumista, joissa käsiteltiin Mirjamin menneisyyttä velkavankeudessa ilman luottotietoja. Kerronta on asiallista ja varovaisen humoristista yhtä aikaa. Saattaa olla, että tartun Cederwallin teoksiin joskus myöhemminkin, mutta sellaista vaikutusta tämä kirja ei tehnyt, että pitäisi lähteä niitä heti kirjastosta lainaamaan.

Mustonen, Enni - Onni asuu maalla

Keskellä pimeintä talvea kaipasin Draculan jälkeen jotain kevyempää ja helposti luettavaa. Siksi tartuinkin kirjastossa taatusti hyvän mielen tarinoita kirjoittavan Enni Mustosen teokseen.

Onni asuu maalla sisältää kolme romaania, jotka sijoittuvat Suomen maaseudulle 1970-1980 -lukujen taitteeseen. Kaikkien tarinoiden keskushenkilönä on pystyvä nuori nainen, joka palaa juurilleen kaupungista maaseudulle. Maitotytössä Huhtilan Lisa on kaupunkilainen ylioppilasmerkonomi, joka vaihtaa työttömyyskortiston lomarenkaan lomittajan virkaan. Saako olla muuta? -romaanissa tarvitaan topakka Siperin Paula, jotta kyläkauppa saadaan säilymään Luhtipohjassa. Hukkakaurassa Pakkalan Anna löytää paikkansa maaseutuyhteisössä aloittaessaan kansanopiston käsityöpiirien vetäjänä.

Tarinat ovat vetäviä ja reilut viisisataa sivua sisältävä teos tuli ahmittua läpi ennätystahtia. Romaanien edetessä alkoi väkisinkin miettiä Suomen rakennemuutosta, maaseudun tyhjenemistä ja ihmisten kaipuuta takaisin maaseudun rauhaan ja yhteisöllisyyteen. Mustosen kuvaamat ihmiset ovat hyvine ja huonoine puolineen todellisen oloisia ja aitoja. Maaseudun yhteisöllisyyttä korostetaan mutta tulee ne pienten yhteisöjen huonotkin puolet silloin tällöin esiin.

Nopeaan tahtiin luettuna romaanien samankaltaisuus alkoi hieman haitata lukuelämystä. Maaseuturomantiikan nälkään Mustosen teokset sopivat kuitenkin kuin nakutettu.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Stoker, Bram - Dracula

Käydessäni kirjastossa sattui silmiini tämä klassikkoteos, jonka väliin joku lukija oli sujauttanut "Hyvä kirja" -tekstillä varustetun liuskan. Draculan tarina on vaikuttanut laajasti kirjallisuuteen ja elokuvateollisuuteen, joten päätin tarttua tilaisuuteen ja lukea alkuperäisen tarinan.

Kreivi Dracula, vampyyrimonarkki, asuu Transilvaniassa syvällä Karpaattien vuoristossa. Kelmeä kuunvalo verhoaa hänen linnaansa, ulkona ulvovat ystävät, sudet, yön lapset.

Sitten kreivi Dracula päättää tartuttaa englantilaiset, mutta joutuukin taisteluun hyvän voimia vastaan. Niitä edustavat professori van Helsingin johtamina tohtori Seward, lordi Godalming, asianajaja Harker ja herra Morris. Kahden tulen väliin tässä vertahyytävässä koitoksessa joutuvat rouva Harker ja lordi Godalmingin morsian neiti Westendra sekä mielisairaalan asukki herra Renfield.

Dracula ilmestyi alkujaan 1897, lukemani suomennos on vuodelta 1992. Teksti on paikoin melko raskaslukuista mutta mukaansatempaavaa yhtä kaikki. Tarina esitetään päiväkirjaotteina ja kirjeinä, mikä on kerronnallisesti virkistävä ratkaisu.