keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Vaara, Amanda - Pientä fiksausta vailla

Tulipa luettua ihan mukavan harmiton sarjan avaus elämäntapabloggaajan elämästä.

Pientä fiksausta vailla
21.3. klo 23:55
Tämä on blogi hyvästä elämästä ja uudesta alusta. Tervetuloa seuraamaan, kuinka muijan käy!
Koettu burnout ja avioero. Jätetty kiinteistönvälittäjän työ. Ostettu vanha koulu.

Paitsi talon Venla hankkii myös kokonaan uuden elämäntavan Airbnb-majoituspalveluineen, pop up -kahviloineen ja blogeineen. Majatalon vieraat, persoonalliset naapurit ja karkailevat kanat tuovat eloa Venlan arkeen, jossa tosin riittää entuudestaan teini-tyttären ja ex-miehen järjestämiä tempauksia.
Downshiftaus pitää Venlan todella kiireisenä! Varsinkin kun yhtenä päivänä taloon astuu eräs trubaduuri...

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Nuotio, Eppu - Myrkkykeiso

Toinen astetta kevyempi kotimainen tähän väliin. Eppu Nuotion uuden dekkarisarjan ensimmäinen osa esittelee Suomen oman neiti Marplen.

Kodin arkea pyörittänyt Mirkka Kairikko on vihdoin ottanut omaa aikaa ja lähtenyt Kemiönsaarelle. Mirkan aviomies ei pärjää lapsenhoidossa, mutta onneksi Ellen Lähde rientää apuun. Ellenin pestistä tulee yllättäen pitempi, kun Mirkkaan ei saada yhteyttä. Saaristohuvilan pöydällä tuoksuu juuri maljakkoon aseteltu kukkakimppu, mutta muuten talo huutaa tyhjyyttään.

Kirjasta tulee minulle mieleen Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjat, joita olen jokusen lukenut. On aika virkistävää, että päähenkilö ei ole etsivä eikä tee yhteistyötä poliisin kanssa, hän on vain vilpittömän kiinnostunut kanssaihmisistään ja toimeliaana ihmisenä hän löytää keinot saada asioita selville oman elämänsä ohessa. Toisaalta kirjassa tuntuu olevan kauhean paljon asioita, jotka kaipaavat Ellenin kosketusta: naapurin aikuistuva poika tarvitsee ymmärtävää aikuista, kadonneen naisen sisko kaipaa ymmärtäjää ja puoliso ryhtiliikettä, naapuruston lapset lähiömummia... Mutta jahka sarjan toinen osa ilmestyy niin voisin hyvin kuvitella lukevani senkin.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Tuomainen, Antti - Palm Beach Finland

Vaihteeksi hieman tuoreempaa kirjallisuutta.

Keskusrikospoliisin peitetoimintayksikön ykkösnyrkki Jan Nyman määrätään tutkimaan pienessä merenrantakaupungissa sattunutta outoa kuolemantapausta. Nyman saapuu eriskummallisen lomakylän hallitsemaan uinuvaan kaupunkiin tehtävänään selvittää mitä tapahtui, hinnalla millä hyvänsä.

Kirja on julkaistu vuonna 2017 enkä ole lukenut Tuomaiselta aiemmin mitään muuta. Tämän perusteella ehkä voisin niin kuitenkin tehdä. Tämä kirja tuli luettua parissa päivässä joten ei se ihan huonokaan voinut olla. Oli aika virkistävää lukea hauska dekkari.

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Crichton, Michael - Kadonnut maailma

Kun tämä kirja osui kirjastossa silmiin niin siihen oli pakko tarttua, vaikka Crichtonin aiempi teos Dinosauruspuisto on vielä lukematta.

On kulunut kuusi vuotta Jurassic Parkin painajaisesta, joka murskasi tiedemiesten mielikuvitukselliset haaveet. Esihistorialliset pedot hävitettiin, Dinosauruspuisto tuhottiin, ja saari suljettiin yleisöltä.
Mutta nyt Costa Ricasta kantautuu huhuja valtavista tunnistamattomista eläimistä - jotain jäi sittenkin henkiin...

Tämän kirjan perusteella uskallan jatkossakin tarttua Crichtonin tuotantoon, joka on tähän asti ollut minulta täysin paitsiossa. Hahmot toimivat, juoni oli mukaansatempaava, ja viimeiset sata sivua oli pakko lukea kerralla.

tiistai 10. huhtikuuta 2018

Wells, H. G. - Maailmojen sota

Kävin kirjastossa ennen pääsiäistä. Lukemista oli saatava, mutta ei oikein ollut ajatusta, että minkälaista. Lainasin sitten vähän kaikkea, mm. tämän scifi-klassikon. Vuonna 1898 ilmestynyt Maailmojen sota tuli minulle jo opiskeluaikana tutuksi, kun tiedotusopin luennoilla käsiteltiin sen pohjalta tehdyn radiokuunnelman aiheuttamaa paniikkia.

Marsilaiset ovat hyökänneet! Niiden alukset syöksevät ilmaan polttosäteita ja tappavaa, mustaa kaasua. Hirviömäiset olennot ja hurjat taistelukoneet saavat ihmiset silmittömän pakokauhun valtaan. Miten käy planeetta Maan?

Teoksessa oli jotain samaa kuin Draculassa, jonka luin jokin aika sitten. Kertojat ovat molemmissa teoksissa hyvin samankaltaisia, oppineita miehiä, jotka tekevät tarkkoja havaintoja ympäristöstään. Kirja kertookin ennen kaikkea ihmisistä: miten reagoimme tuntemattoman uhkan edessä. Tykkäsin.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Hawkings, Paula - Nainen junassa

Olen syttynyt dekkareihin genrena vasta ihan lähivuosina. Välillä ne kiehtovat kovinkin, välillä pitää pitää hieman etäisyyttä. Työkaverini halusi lisää tilaa kirjahyllyynsä ja nappasinkin tämän sitten parempaan talteen, kun hän toi kirjoja tarjolle. Luin tämän jo joulun tienoilla.

Rachel matkustaa joka aamu ja ilta samalla junalla. Juna kulkee hänen entisen kotinsa ohi, jossa hän aikoinaan asui ex-miehensä kanssa. Rachel koettaa välttää ajattelemasta mennyttä ja alkaa seurata toista pariskuntaa, jotka hän on mielessään nimennyt Jessiksi ja Jasoniksi ja joiden elämän hän kuvittelee täydellisen onnelliseksi. Sitten eräänä päivänä Rachel näkee junan ikkunasta Jessin suutelevan tuntematonta miestä. Pian tämän jälkeen Jess katoaa. Rachel haluaa tarjota apuaan – ja tulee kietoutuneeksi yhä kohtalokkaammalla tavalla pariskunnan elämään.

Kirja kietoo otteeseensa saman tien ja ote pitää aina loppuun asti. On virkistävää lukea kirja, jonka kertoja on näin epäluotettava! Toivon totisesti, että Hawkinsin seuraavat teokset ovat yhtä raikkaita eikä hän jumiudu toistamaan tämän kirjan kaavaa.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Härkönen, Anna-Leena - Kaikki oikein

Talvella ensi-iltansa saaneen elokuvan (jota en sitten ainakaan vielä mennyt katsomaan) innoittamana tartuin Härkösen alkuperäisteokseen vuodelta 2014.

Eevi Puttonen vietti lapsuutensa pihiyden pesäkkeessä ja kärsi koulussa kiusaamisesta. Lottovoittajan kosto maistuu makealta.
Eevi ja hänen miehensä Kari hankkivat hienon asunnon, sitten Eevi hemmottelee itseään Royal Class -matkalla ja ostaa entiseltä kiusaajaltaan työpaikan alta. Kosmetologin työ saa jäädä, kun työnantaja ei ymmärrä Eevin lomailun tarvetta.
Lotto-onnella on myös kääntöpuolensa. Karille viina maistuu, ja Eevi alkaa nähdä kateelliset läheisensä hyväksikäyttäjinä. Keneen voi enää luottaa?

En tiedä mitä kirjalta odotin, mutta ihan se ei odotuksiani lunastanut. Olen lukenut Härköselta osuvampiakin teoksia ja tämän kahlaamisessa menikin jonkin aikaa, kun en vain saanut tartuttua siihen iltaisin.