torstai 27. huhtikuuta 2017

Jaatinen, Pekka - Torpedo

Uusista kirjastoista tekee aina löytöjä. Lempikirjastojani Tampereella ovat Lielahti ja Sampola. Tilat ovat valoisia ja hyllyissä on sen verran tilaa, että kirjoja on esillä myös kansi ulospäin. Torpedoonkin tuli tartuttua ihan vain kiehtovan kannen ja nimen perusteella.

Isoisä Erasmo vie pienen Josén nyrkkeilysalille, isä-Andresin luvalla tietenkin. Ollaan Nicaraguassa.
Pikku-José on luonnonlahjakkuus ja vuosien mittaan hänestä kehittyy kovan harjoittelun myötä erinomainen nyrkkeilijä, isoisän ylpeys. José on myös valmentajansa suurin ylpeydenaihe aina siihen asti, kunnes puertoricolainen nyrkkeilyagentti astuu kehään ja onnistuu värväämään Josén ammattilaiseksi.
Josésta tulee torpedo, lupaavia nyrkkeilijlöitä valehenkilöllisyyksien varjossa työkseen rusikoiva luunmurskaaja. Hän on muuttanut asumaan äitinsä luokse Rovaniemelle, missä kehässä viihtyy myös naisnyrkkeilijä Ilona, ja lopulta kaikki muuttuu - vai muuttuuko sittenkään?

Tarina tempaa mukaansa ja paikoitellen sitä tekee pahaa seurata. Henkilöstä toiseen poukkoileva kerronta tuntuu ensi alkuun hieman sekavalta mutta tyyliin tottuu nopeasti.

Hämeen-Anttila, Virpi - Railo

Luottokirjailijani ei pettänyt tälläkään kertaa ja kirja tuli luettua reippaasti. Asiaa auttoi toki n. 10 tunnin mittainen bussimatkakin.

Teppo Korpelainen eli Tepa on jäänyt työttömäksi it-firmasta. Yllättäen hän kuulee saaneensa perinnöksi isältä talon ja reilusti maata sekä metsää Pohjois-Karjalasta. Tepa päättää jättää elämän pääkaupungissa ja lähteä perustamaan matkailualan yritystä perintömaille. Opettajavaimo Inka ei ole päätöksestä innoissaan, mutta hänen täytyy ottaa omakseen miehen unelma.

Muuton jälkeen Inka ja perheen tytär Kukka näkevät Tepaa yhä harvemmin. Mies järjestelee bisneksiä kaverinsa Jannen kanssa, eikä hänen tiivis yhteistyönsä Jannen tyttären Kian kanssa helpota Inkan oloa. Lisää kitkaa aiheuttavat Tepan sisarukset, joita kohtaan Tepa hautoo leppymätöntä vihaa.

Hahmot olivat uskottavia ja tarina tempaisi nopeasti mukaansa.

torstai 9. maaliskuuta 2017

McNab, Andy - Bravo kaksi-nolla

Käteeni tarttui lukutottumuksiini nähden poikkeuksellista luettavaa. Todella mielenkiitoinen ja kaikessa karuudessaan suositeltava lukukokemus.

Liittoutuneiden lentotukikohdassa kaikki ilmaantuivat paikalle ennen partion lähtöä. "Oli mukava tuntea, mulkero", joku leukaili. "Menkää, hoitakaa hommanne ja tulkaa takaisin", olivat yksikön vääpelin viimeiset ohjeet. "Homma" oli Persianlahden sodan operaatioista salaisimpia.

Kirja on henkeäsalpaava tilitys Bravo kaksi-nolla -partion kovista kokemuksista ja samalla järkyttävä selviytymistarina, jota on verrattu sotakirjallisuuden klassikoihin.

torstai 23. helmikuuta 2017

Galbraith, Robert - Käen kutsu

Jouduin tappamaan kauppakeskuksessa aikaa kun odotin kaveria ja eksyin kirjakauppaan. Käteen tarttui tarjouspokkari, jonka kaunis kansi veti puoleensa. Kun juonikaan ei pöllömmältä kuulostanut niin tartuin tarjoukseen. Kirja on J. K. Rowlingin ensimmäinen tällä salanimellä julkaisema teos.

Kun kaunis, ongelmien piinaama mallityttö putoaa lumen peittämältä parvekkeelta Mayfairissa, kaikki viittaa itsemurhaan. Tytön veljellä on kuitenkin epäilyksensä, ja hän palkkaa yksityisetsivä Cormoran Striken tutkimaan tapausta. Strike on Afganistanin sodan sekä ruumiillisesti että henkisesti rampauttama veteraani, joka kamppailee saadakseen otteen elämästään. Tapaus turvaa hänen taloudellisen toimeentulonsa, mutta vaatii myös veronsa: mitä syvemmälle Strike sukeltaa nuoren mallin mutkikkaaseen maailmaan, sitä synkemmäksi se paljastuu - ja sitä suurempaan vaaraan hän itse joutuu.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Sinisalo, Johanna - Auringon ydin

Olen innostumassa scifistä ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä. Aiemmin luin paljon fantasiaa, viime aikoina on mennyt enemmän perinteinen kaunokirjallisuus. Olen lainannut jo pari scifi-kirjaa ennen tätä, mutta olen toistaiseksi jättänyt ne kesken kaiken. Tämä romaani tempaisi kuitenkin alun jälkeen mukaansa.

On vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa tasavallassa. Historiallisista virheistä on otettu oppia. Yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. Terveysviraston valvova silmä ulottuu kaikkialle. Käytännössä kaikki mielihyvää tai riippuvuutta aiheuttava on kiellettyä: huumausaineet, alkoholi, nikotiini ja kofeiini. Sallittuja poikkeuksiakin on.

Erään tärkeän mielihyvähyödykkeen jakelu on haluttu tehdä vaivattomaksi. Siksi valtiollinen tiede on jalostanut ihmisestä uuden alalajin: alttiin, nöyrän ja itseään tyrkyttävän. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi.

Vanna on jotakin aivan muuta kuin miltä näyttää, Jare on koukussa riskinoton adrenaliiniin. He yhdistävät voimansa saadakseen pääsylipun jonnekin pois ja sotkeutuvat äärimmäisen vaarallisena tunnetun nautintoaineen välitykseen - he diilaavat chiliä.

Tarina kerrotaan kahden päähenkilön näkökulmasta ja tekstin lomassa on silloin tällöin otteita milloin mistäkin lainkirjasta, sivistyssanakirjasta tai vaikka virallisesta historiikistä, jossa kerrotaan aiheesta lisää. Rakenne on toimiva. Kirjassa fakta ja fiktio sekoittuvat herkullisesti toisiinsa.

Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi

Virpi Hämeen-Anttilasta on tullut yksi suosikkikirjailijoistani. Kun olin kipeänä ja kävin kirjastossa hakemassa lukemista, lainasin häneltä heti pari kirjaa. Suden vuoden luin niistä ensimmäisenä.

Vahva esikoisromaani epäsovinnaisesta rakkaudesta julmassa yliopistomaailmassa, kirjoja rakastavista ihmisistä, jotka elämä pakottaa alas ironisen etäisyyden vahtitornista.

Tykkäsin tarinasta ja sen esitystavasta.

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Nevala, Janne - Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Sairastuin kunnon flunssaan ja samalla kun kävin lääkärissä niin kävin kirjastossa lainaamassa hieman ajankulua. Ensimmäisenä käteeni tarttui hyllynpäädyn tyrkkypaikalta Janne Nevalan teos. Tartuin kirjaan kannen perusteella, sillä siitä tuli etäisesti mieleeni Walter Möersin Uinuvien kirjojen kaupunki, jonka luin alkuperäiskielellä jokunen vuosi sitten.

Saaren pieneen kirjastoon kesätöihin päässyt Topi on hukassa pienen yhteisön ihmisten kanssa. Vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on kirjoittanut Topille ohjeet, joissa hän hämmentävällä selvänäköisyydellä ennustaa jokaisen eteen osuvan murheen.

Topin kesämopo karkaa kokonaan käsistä kun ympärillä hääräävät kirjastoa terrorisoiva poikajoukko, kylän erikoiset asukkaat sekä etenkin kirjastoa siivoava Johanna ja näyttelijäseurueen arvoituksellinen Nika.

Olen lukenut nyt viime aikoina paljon teoksia, joissa käsitellään pieniä maaseutuyhteisöjä. Alkaako itselläni olla kaipuuta takaisin maaseudulle? Kun Nevalan tyyliin pääsee sisälle niin kirjoittaahan hän hauskasti ja omalla vaivihkaisella tavallaan mukaansatempaavasti. Ensimmäisen 50 sivun jälkeen vielä mietin, luenko teosta lainkaan loppuun asti vai en, mutta sitten huomasinkin olevani jo sivulla 100 ja jo melkein voiton puolella. Että näin. Ja paljon kirjastossa asioivalle oli hauska päästä näkemään myös sitä kirjastoelämän toista puolta.