keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Verdon, John - Numeropeli

Kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin, en ole juuri lukenut dekkareita sitten nuoruusvuosien. Monet ystäväni ovat kuitenkin vannoutuneita dekkareiden ystäviä, ja tästäkin lukukokemuksesta on kiittäminen ystävää. Kyseessä on John Verdonin esikoisteos vuodelta 2010.

Uskotko kohtaloon? Minä uskon, sillä luulin, etten näkisi sinua koskaan enää - ja sitten eräänä päivänä olitkin siinä. Muistin kaiken: Miltä kuulostat, miten liikut ja varsinkin miten ajattelet. Jos sinua kehotettaisiin ajattelemaan jotain lukua, tiedän, mitä lukua ajattelisit. Etkö usko? Todistan sinulle asian. Ajattele jotain lukua alta tuhannen, ensimmäistä, joka juolahtaa mieleesi. Kuvittele luku mielessäsi. Nyt näet, kuinka hyvin tunnen salaisuutesi. Avaa pieni kirjekuori.

Dave Gurney on vastikään murharyhmästä eläköitynyt poliisi, jota vanha collegetuttu pyytää avuksi alkaessaan saada mystisiä ja uhkaavia viestejä. Tarina tempaa mukaansa ja tempo kiihtyy loppua kohden niin kiihkeäksi, ettei kirjaa meinaa malttaa käsistään laskea. Mysteeri pitää otteessaan loppuun asti ja henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja uskottavia. Tykkäsin!