Seeck, Max - Hammurabin enkelit

Vetävä kotimainen esikoisteos tempaisi minutkin mukaansa. Virkistävän erilainen tapahtumaympäristö.

Kroatia. Kutsuvan turkoosina välkehtivä Adrianmeri. Vehreä vuoristo. Aurinko. Samoissa maisemissa on käyty veristä sotaa vain parikymmentä vuotta aiemmin. Siihen on osallistunut myös Daniel Kuisma, puolustusvoimien erityisasiantuntija, joka palaa Kroatiaan selvittämään Suomen suurlähetystön työntekijän katoamista. Ja saa monien henkeäsalpaavien käänteiden jälkeen huomata, että sodalla on paljon pidemmät varjot kuin hän osasi ikinä kuvitella.

Jaatinen, Pekka - Kalpeat sotilaat

Luin Pekka Jaatiselta aiemmin tänä vuonna nyrkkeilyaiheisen kirjan Torpedo. Nyt törmäsin kirjailijan tuotantoon uudestaan. En koe olevani mikään suuri sotakirjallisuuden ystävä mutta Kalpeiden sotilaiden näkökulma aiheeseensa oli kiinnostavan erilainen.

Eräässä Kalpeiden sotilaiden alkupuolen kohtauksessa Nelly ihmettelee, miten Lenne ja Asser näyttävät niin kalpeilta vaikka muut sotilassairaalan potilaat ovat enimmäkseen terveen punakoita. Syy, jota Lennen tyttöystävä Nelly ei vielä tuolloin tiedä, on heroiini.

Lenne ja Asser ovat sodassa parhaat kaverukset. He ovat erinomaisia sotilaita, mutta ajautuneet huomaamattaan huumeriippuvaisiksi. He varastavat suuren erän heroiinitabletteja, mikä osoittautuu myös suureksi onnettomuudeksi.

Tarina imi mukaansa. Loppuratkaisu tuntui lopulta yllättävänkin tiiviiltä. Mutta lukukokemuksena hyvä, antoi paljon ajattelmisen aihetta.

Parkkinen, Sami - Punainen pyörre

Scifi on alkanut löytää tiensä lainaustiskin kautta laukkuuni yhä useammin. Nyt sattui käsiin Sami Parkkisen trilleri ihmisen fysiologisesta manipuloinnista.

Carl-Johan Hakala päätyy suorittamaan asevelvollisuuttaan syrjäiseen varuskuntaan, missä hänen on määrä saada erikoiskoulutus. Menneisyyden riivaama CJ ei kysele liikoja tulevasta tehtävästään. Euroopan suurimmalla konkurssin tehneiden yritysten varikolla hänet koulutetaan säätämään laitetta, jonka käyttötarkoitusta hänelle ei kerrota.

Odottamatta CJ kohtaa eversti Glicksteinin, ratkeamaisillaan olevan ihmiskoneen. Uusien taitojensa avulla CJ pelastaa miehen. Samalla hän tajuaa tietävänsä liikaa ja pitkä pakomatka alkaa.

Punainen pyörre -romaanin ilmestysmäinen näkemys järisyttää. Kerronnan riipivä psykologinen jännite kuljettaa tapahtumat kiihtyvään kierteeseen, ja CJ:n paranoidinen kujanjuoksu voi johtaa vapauteen vain äärimmäisten ratkaisujen kautta.

Kirjan maailmankuva on kiinnostava ja jännittävä, mutta itse jäin kaipaamaan tarinalta tai ehkä tarinan päähahmolta enemmän ryhdikkyyttä. Nyt lukemisen jälkeen päällimmäiseksi jäi sellainen olo, että asioita jätettiin selittämättä sen takia, että päähenkilöä ei kiinnosta. Mutta lukukokemuksena toki tempasi mukaansa sen verran, että kolmesataa sivua tuli luettua ihan kohtalaista tahtia.