Crichton, Michael - Kadonnut maailma

Kun tämä kirja osui kirjastossa silmiin niin siihen oli pakko tarttua, vaikka Crichtonin aiempi teos Dinosauruspuisto on vielä lukematta.

On kulunut kuusi vuotta Jurassic Parkin painajaisesta, joka murskasi tiedemiesten mielikuvitukselliset haaveet. Esihistorialliset pedot hävitettiin, Dinosauruspuisto tuhottiin, ja saari suljettiin yleisöltä.
Mutta nyt Costa Ricasta kantautuu huhuja valtavista tunnistamattomista eläimistä - jotain jäi sittenkin henkiin...

Tämän kirjan perusteella uskallan jatkossakin tarttua Crichtonin tuotantoon, joka on tähän asti ollut minulta täysin paitsiossa. Hahmot toimivat, juoni oli mukaansatempaava, ja viimeiset sata sivua oli pakko lukea kerralla.

Itäranta, Emmi - Teemestarin kirja

Kotimaista scifiä oli edelleen kirjapinossa tyrkyllä. Seuraavaksi vuorossa oli taas yksi esikoisromaani, tällä kertaa Emmi Itärannalta. Tätä hehkutettiin kirjan ilmestyessä kovasti mutta tähän asti se on pysytellyt minulta kirjastossa piilossa.

Maailmasta on loppumassa vesi. Suunnattoman katastrofin - ehkä ilmastonmuutoksen, ehkä jonkin muun - läpikäynyt ihmiskunta sinnittelee veden vähyyden ja sen säännöstelyä hallitsevan diktatuurin vallan alla.
Noria on teemestarien sukua ja pian on hänen vuoronsa ottaa vastaan täysivaltaisen teemestarin arvo - ja edeltäjiensä tarkkaan varjelema salaisuus. Aikana, jona veden kätkeminen on rikoksista pahin, sotilasvallan katse kiinnittyy väistämättä teemestarin taloon.

Pari ystävääni oli lukenut kirjan minua ennen ja molemmat kuvailivat sitä oudoksi. Pistin sen uutuuden piikkiin, he eivät juuri ole scifiä saati fantasiaa aiemmin lukeneet. Mutta kieltämättä tarina oli hieman erikoinen. Se loppui kohtaan, johon harvat tarinat loppuvat, ikään kuin olisi ollut vasta pohjustusta jollekin suuremmalle. Alku oli hieman hidas, kertomistyyli toki kaunis.

Alexander McCall Smith - Kalaharin konekirjoituskoulu miehille ja Elämän kirkas keskipäivä

Botswanan kuuluisimman naisyksityisetsivän ja hänen läheistensä elämässä puhaltavat uudet tuulet.

Kalaharin konekirjoituskoulu miehille keskittyy Mma Ramotswen sijaan enemmänkin sarjan keskeisten sivuhenkilöiden elämänjuonteisiin. Naisten etsivätoimisto nro 1:n sihteeri Ja Tlokweng Road Speedy Motorsin apulaisjohtaja, Botswanan sihteeriopistosta huippuarvosanoin valmistunut Mma Makutsi perustaa oman yrityksen muiden tehtäviensä oheen.

Mma Ramotswen harmiksi kaupunkiin ilmestyy kilpaileva etsivätoimisto, jota johtaa mies ja joka pyrkii joka yhteydessä tuomaan esiin syitä, miksi mies on parempi yksityisetsivä kuin nainen. Yksityiselämässä huolia aiheuttavat omalla tavallaan adoptoidut orpolapset Puso ja Motholeli ja myös Mma Ramotswen kihlattu J. L. B. Matekoni.

Elämän kirkas keskipäivä keskittyy taas vaihteeksi enemmän Mma Ramotswen elämään. Etsivätoimiston varakas asiakas pyytää Precious Ramotswea selvittämään neljän kosijansa aikeet, ovatko he oikeasti rakastuneet häneen vai havittelevatko he vain hänen rahojaan? J. L. B. Matekoni puolestaan lupautuu jälleen tempaukseen, jonka onnistuminen ei ole lainkaan taattu ja joka aiheuttaa päänvaivaa sekä hänelle että hänen morsiamelleen Mma Ramotswelle.

Sarja jatkaa tutulla rauhallisella tyylillään. Elämä Botswanassa on pohjimmiltaan rauhallista, leppoisaa ja ikinä ei ole niin kiire, ettei ehtisi juomaan hyvää kupillista rooibosteetä. Kirjat ovat täydellistä lomalukemista ja auttavat nollaamaan ajatukset oman päivän suurista ja pienistä suruista ennen nukkumaan menoa.

Alexander McCall Smith - Kirahvin kyyneleet ja Siveysoppia kauniille tytöille

Mma Ramotswen tutkimukset jatkuvat tuttuun rauhalliseen tahtiin. Naisten etsivätoimistosta kertovan sarjan toinsessa osassa Kirahvin kyyneleet toimiston maine on kiirinyt, ja etsivä Ramotswe ja hänen sihteerinsä, apulaisetsivä Mma Makutsi, saavat syrjähyppyselvittelyjen ohella ratkottavakseen kinkkisen arvoituksen menneisyydestä.

Yksityiselämänsä puolella Mma Ramotswella on luvassa jännittävät ajat, sillä sarjan ensimmäisen osan lopussa hän vastasi miespuoleisen ystävänsä kosintaan myöntävästi. Tämän lisäksi kyseinen mies suostuu orpotilalla käydessään adoptoimaan kaksi lasta - kysymättä asiaa ensin Mma Ramotswelta. Kirja keskittyykin paljon Mma Ramotswen ja J. L. B. Matekonin keskinäisen suhteen kuvaamiseen.

Kokonaisuutena kirja jatkaa sarjan ensimmäisestä osasta tuttua tyyliä. Sujuvaa ja soljuvaa tekstiä lukee mielellään, ja tarina nappaa lukijan mukaansa verkkaisesta etenemistahdistaan huolimatta.

Sarjan kolmannessa osassa Siveysoppia kauniille tytöille keskitytään Mma Ramotswen ohella Mma Makutsiin, mikä tuo sarjalle sopivasti uutta syvyyttä ja kiinnostavuutta. J. L. B. Matekonin potiessa masennusta ja ollen näin ollen poissa kuvioista tilaa jää enemmän apulaisetsivä/sihteeri/autokorjaamon toimitusjohtajan esittelyyn, mikä ei ole lainkaan huono juttu. Mma Makutsi tuo sarjan hahmoihin sopivaa terävyyttä ja napakkuutta, jota muista jää kaipaamaan.

Yleisesti ottaen kirjasarjan hahmoja voi kuvata ihastuttavalla tavalla naiiveiksi. Elämä kirjasarjan kuvaamassa Afrikassa on rauhallista ja ongelmat ovat joko perustavanlaatuisia (orpolasten sijoittaminen hyviin koteihin, huolehtiminen sukulaisista rahallisesti) tai melko pienimuotoisia (haluavatko naiset ehdottomasti mahdollisimman suuren timantin kihlasormukseen). Toisaalta esimerkiksi masennusta käsitellään melko rennolla otteella. Kirjat tarjoavatkin oivaa todellisuuspakoa Suomen pimeään talveen!

Alexander McCall Smith - Naisten etsivätoimisto nro 1. Mma Ramotswe tutkii

Ystäväni suositteli minulle Mma Ramotsween tutustumista jo pitkän aikaa sitten, mutta mukamas en oikein jaksanut hänestä kiinnostua. Kesäkuussa kävin toisen ystäväni kanssa kirjastossa, ja hän suositteli afrikkalaisen naisen perustamaan etsivätoimistoon tutustumista myös. Minäpä sitten lainasin kirjan, ja jokunen viikko sitten sain siihen vihdoin tartuttua. Ja liityin myös Mma Ramotswen ystävien joukkoon!

Mma Precious Ramotswe on elämäniloinen, rehevä ja sisukas nainen. Isältään perimänsä karjan myynnistä saaduilla rahoilla hän perustaa Botswanan ensimmäisen ja ainoan etsivätoimiston. Kuuluisa neiti Marple esikuvanaan tämä älykäs ja lämminsydäminen rouva ratkoo arkisia rikoksia. Aseinaan hänellä on pieni valkoinen pakettiauto, Botswanan Sihteeriopistossa loppututkinnon suorittanut Mma Makutsi, rauhallinen harkinta ja lukuisat kupilliset rooibos-teetä. Mma Ramotswen elämäntarinaa seuratessa tulevat tutuiksi myös Botswanan lähihistoria ja maan omanarvontuntoiset asukkaat.

Kirja sisältää useita lyhyitä etsivätoimiston tapauksia mutta keskittyy enemmän kuvaamaan päähenkilön omaa elämää mysteerien ratkaisun ohessa. Teos on hyvin kirjoitettu ja suomennos sujuvaa luettavaa. Kappaleet ovat melko lyhyitä, mikä tekee kirjasta oivaa bussiluettavaa, mutta Mma Ramotswen seurassa voisi helposti viettää vaikka koko illan! Arkinen elämä Botswanassa tulee myös lukijalle tutuksi.

Sir Arthur Conan Doyle - Sherlock Holmes, kootut kertomukset

Kukapa ei tuntisi Shelock Holmesia, ainakin maineelta. BBC:n loistosarjan innoittamana tartuin kirjastosta löytyvään Holmes-kokoelmaan, noin 1000-sivuiseen järkäleeseen, ja aloin tutustua häneen tapauskohtaisesti. Kirja sisältää kaikki Holmes-novellit ja se on julkaistu Jaakko Anhavan suomennoksina vuonna 2010.

Holmesin ratkomat arvoitukset kuvataan hänen apurinsa Watsonin näkökulmasta. Alunperin tarinat on julkaistu Strand-lehden novelleina, ja parhaimmillaan ne ovatkin, kun niitä lukee yhden silloin, toisen tällöin. Tarinoiden rakenne on niin samankaltainen keskenään, että se saattaa surempina annoksina puuduttaa lukijan. Ainakin itselleni kävi aika ajoin näin.

Tarioiden välittämä ajankuva on mielenkiintoinen ja Anhavan suomennos laadukas (uskallan sanoa tämän siis lukematta novelleja alkuperäiskielellä). On itse asiassa aika virkistävää lukea kirjasta sanoja kuten vaikka kiesi tai ajuri ja kuvitella itsensä keskelle 1800-luvun Lontoota! Vaikka tarinat ovat nykylukijan makuun hyvin vähäeleisiä (ei verta, suolenpätkiä eikä edes välttämättä yhtään ruumiita) ja kerronta verkkaista, tempaavat ne lukijan mukaansa. Novellit on kirjoitettu niin, että lukija voi pohtia niitä vaikka kuinka kauan, eikä hän silti päädy päätelmissään samaan lopputulokseen kuin Holmes.

En ole mikään dekkareiden ystävä enkä useinkaan tartu niihin, mutta tämän teoksen voin hyvin kuvitella osaksi omaa kirjahyllyäni.