Galbraith, Robert - Pahan polku

Aloin jo lukea tätä, kun tajusin, että yksi osa puuttuu välistä. No, luetaan se joskus toiste. Tämä oli huomattavasti vetävämpi lukukokemus kuin sarjan ensimmäinen osa.

Robin Ellacott saa salaperäisen paketin ja järkyttyy: sen sisällä on naisen irti leikattu jalka.

Robinin pomo, yksityisetsivä Cormoran Strike, ei ylläty lähetyksestä mutta säikähtää silti. Hän keksii menneisyydestään neljä ihmistä, jotka voisivat olla paketista vastuussa. Yksikään näistä neljästä ei kavahda sanoinkuvaamattomia julmuuksia.

Poliisi keskittää tutkimuksensa juuri siihen epäillyistä, jonka Strike arvelee olevan viaton, ja niin Strike ja Robin alkavat itse perehtyä kolmen muun miehen kammottaviin taustoihin. Kun sitten tapahtuu lisää hirmutöitä, alkaa aika käydä vähiin.

McCall Smith, Alexander - Botswanan iloiset rouvat

Useamman Clive Cussler -dekkarin jälkeen aloin kaivata vaihtelua. Joskus vähemmän on enemmän, ja Mma Ramotswe -dekkarit, joihin joskus jo ehdin kyllästyä, alkoivat taas houkuttaa. Tämä kyseinen kirja taisi jäädä aiemmalla lukukerralla kesken, mutta nyt sain luettua sen ongelmitta loppuun asti.

Sarjan kuudennessa osassa Mma Ramotswe saa vieraan menneisyydestä. Muuten Naisten etsivätoimisto Numero Yhden arki rullaa kuten ennenkin: aina on aikaa juoda kupillinen hyvää rooibosta ja ihmisten väliset kahnaukset ja kohtaamiset ovat pieniä ja arkisia, mutta kokijoilleen suuria ja merkityksellisiä.

Ilves, J. M. - Sorjonen: Nukkekoti

Olipas hienoa lukea kotimainen kirja, joka tempaa mukaansa heti ekoilla lauseilla! Päähenkilö on kiinnostava ja juoni toimii. Jos ei olisi pitänyt katsella illalla televisiosta jalkapalloa niin tämä olisi tullut luetuksi yhden päivän aikana.

Keskusrikospoliisin huippututkija Kari Sorjonen haluaa viettää enemmän aikaa vakavasta sairaudesta toipuvan vaimonsa ja teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Perhe päättää muuttaa Lappeenrantaan, jossa Sorjonen ottaa vastaan rikoskomisarion pestin uudesta vakavien rikosten erikoisyksiköstä. Pian käy ilmi, että idylliseltä näyttävän rajaseudun rikokset ovat pääkaupungissa kouliintuneelle poliisillekin kovia.

Vaara, Amanda - Pientä fiksausta vailla

Tulipa luettua ihan mukavan harmiton sarjan avaus elämäntapabloggaajan elämästä.

Pientä fiksausta vailla
21.3. klo 23:55
Tämä on blogi hyvästä elämästä ja uudesta alusta. Tervetuloa seuraamaan, kuinka muijan käy!
Koettu burnout ja avioero. Jätetty kiinteistönvälittäjän työ. Ostettu vanha koulu.

Paitsi talon Venla hankkii myös kokonaan uuden elämäntavan Airbnb-majoituspalveluineen, pop up -kahviloineen ja blogeineen. Majatalon vieraat, persoonalliset naapurit ja karkailevat kanat tuovat eloa Venlan arkeen, jossa tosin riittää entuudestaan teini-tyttären ja ex-miehen järjestämiä tempauksia.
Downshiftaus pitää Venlan todella kiireisenä! Varsinkin kun yhtenä päivänä taloon astuu eräs trubaduuri...

Nuotio, Eppu - Myrkkykeiso

Toinen astetta kevyempi kotimainen tähän väliin. Eppu Nuotion uuden dekkarisarjan ensimmäinen osa esittelee Suomen oman neiti Marplen.

Kodin arkea pyörittänyt Mirkka Kairikko on vihdoin ottanut omaa aikaa ja lähtenyt Kemiönsaarelle. Mirkan aviomies ei pärjää lapsenhoidossa, mutta onneksi Ellen Lähde rientää apuun. Ellenin pestistä tulee yllättäen pitempi, kun Mirkkaan ei saada yhteyttä. Saaristohuvilan pöydällä tuoksuu juuri maljakkoon aseteltu kukkakimppu, mutta muuten talo huutaa tyhjyyttään.

Kirjasta tulee minulle mieleen Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjat, joita olen jokusen lukenut. On aika virkistävää, että päähenkilö ei ole etsivä eikä tee yhteistyötä poliisin kanssa, hän on vain vilpittömän kiinnostunut kanssaihmisistään ja toimeliaana ihmisenä hän löytää keinot saada asioita selville oman elämänsä ohessa. Toisaalta kirjassa tuntuu olevan kauhean paljon asioita, jotka kaipaavat Ellenin kosketusta: naapurin aikuistuva poika tarvitsee ymmärtävää aikuista, kadonneen naisen sisko kaipaa ymmärtäjää ja puoliso ryhtiliikettä, naapuruston lapset lähiömummia... Mutta jahka sarjan toinen osa ilmestyy niin voisin hyvin kuvitella lukevani senkin.

Tuomainen, Antti - Palm Beach Finland

Vaihteeksi hieman tuoreempaa kirjallisuutta.

Keskusrikospoliisin peitetoimintayksikön ykkösnyrkki Jan Nyman määrätään tutkimaan pienessä merenrantakaupungissa sattunutta outoa kuolemantapausta. Nyman saapuu eriskummallisen lomakylän hallitsemaan uinuvaan kaupunkiin tehtävänään selvittää mitä tapahtui, hinnalla millä hyvänsä.

Kirja on julkaistu vuonna 2017 enkä ole lukenut Tuomaiselta aiemmin mitään muuta. Tämän perusteella ehkä voisin niin kuitenkin tehdä. Tämä kirja tuli luettua parissa päivässä joten ei se ihan huonokaan voinut olla. Oli aika virkistävää lukea hauska dekkari.

Hawkings, Paula - Nainen junassa

Olen syttynyt dekkareihin genrena vasta ihan lähivuosina. Välillä ne kiehtovat kovinkin, välillä pitää pitää hieman etäisyyttä. Työkaverini halusi lisää tilaa kirjahyllyynsä ja nappasinkin tämän sitten parempaan talteen, kun hän toi kirjoja tarjolle. Luin tämän jo joulun tienoilla.

Rachel matkustaa joka aamu ja ilta samalla junalla. Juna kulkee hänen entisen kotinsa ohi, jossa hän aikoinaan asui ex-miehensä kanssa. Rachel koettaa välttää ajattelemasta mennyttä ja alkaa seurata toista pariskuntaa, jotka hän on mielessään nimennyt Jessiksi ja Jasoniksi ja joiden elämän hän kuvittelee täydellisen onnelliseksi. Sitten eräänä päivänä Rachel näkee junan ikkunasta Jessin suutelevan tuntematonta miestä. Pian tämän jälkeen Jess katoaa. Rachel haluaa tarjota apuaan – ja tulee kietoutuneeksi yhä kohtalokkaammalla tavalla pariskunnan elämään.

Kirja kietoo otteeseensa saman tien ja ote pitää aina loppuun asti. On virkistävää lukea kirja, jonka kertoja on näin epäluotettava! Toivon totisesti, että Hawkinsin seuraavat teokset ovat yhtä raikkaita eikä hän jumiudu toistamaan tämän kirjan kaavaa.

Härkönen, Anna-Leena - Kaikki oikein

Talvella ensi-iltansa saaneen elokuvan (jota en sitten ainakaan vielä mennyt katsomaan) innoittamana tartuin Härkösen alkuperäisteokseen vuodelta 2014.

Eevi Puttonen vietti lapsuutensa pihiyden pesäkkeessä ja kärsi koulussa kiusaamisesta. Lottovoittajan kosto maistuu makealta.
Eevi ja hänen miehensä Kari hankkivat hienon asunnon, sitten Eevi hemmottelee itseään Royal Class -matkalla ja ostaa entiseltä kiusaajaltaan työpaikan alta. Kosmetologin työ saa jäädä, kun työnantaja ei ymmärrä Eevin lomailun tarvetta.
Lotto-onnella on myös kääntöpuolensa. Karille viina maistuu, ja Eevi alkaa nähdä kateelliset läheisensä hyväksikäyttäjinä. Keneen voi enää luottaa?

En tiedä mitä kirjalta odotin, mutta ihan se ei odotuksiani lunastanut. Olen lukenut Härköselta osuvampiakin teoksia ja tämän kahlaamisessa menikin jonkin aikaa, kun en vain saanut tartuttua siihen iltaisin.

Rönkä, Matti - Yyteet

Pidän kovasti Matti Röngän tyylistä. Olin juuri päässyt Einossa alkuun (koska en uskonut saavani Yyteitä käsiini kirjastosta) kun puoliso mietti omaa joululahjatoivettaan. Heitin siihen, että Röngän Yyteet olisi ainakin ajankohtainen ja kehuin Einoa. Ja kuinkas sitten kävikään...

Ville Koskela toimii esimiehenä pienessä it-firmassa, Varma-Datassa. Koskela on company man, joka työpaikan juhlissa viihtyy ennemmin oman tiimin kuin johdon pöydässä. Vanhan toimarin vetäytyessä paikalle ilmestyy moderni johtaja Lammio. Pian ei firman pakuja enää niin vain lainailla eikä kahvia kannella pahvimukeissa omille työpisteille. Pienten arjen taistelujen taustalla vilahtelee kuitenkin koko ajan kaksikirjaminen peikko, YT. Osa porukasta kestää, osa karkaa, kaikki eivät selviä hengissä loppuun saakka.

Röngän romaani hyödyntää Suomi 100 -juhlavuoteen sopivasti Tuntemattoman sotilaan tutuksi tekemiä henkilöhahmoja. Ratkaisu on nerokas ja aina välillä piti hihkaista ääneen, kun tajusi elokuvien ja kirjan tutuksi tekemien tapahtumien yhtenäisyyden kirjan moderniin maailmaan tuodun tarinan kanssa. Tämän lisäksi kirja on äärimmäisen ajankohtainen ja kuvaa osuvasti tämän päivän työelämää.

Gaiman, Neil - Neverwhere. Maanalainen Lontoo

Olin lukenut Gaimanilta aiemmin jo muutaman romaanin ja Sandman-sarjakuvakirjat. Kun joulupukki kysyi lahjatoiveita mietin hetken. Vastaukseni oli tämä kirja.

Lontoon katujen alta löytyy maailma, jonkalaista monet eivät pystyisi kuvittelemaan edes unissaan. Siellä on kaupunki täynnä hirviöitä ja pyhimyksiä, murhaajia ja enkeleitä, puhuvia rottia, ritareita haarniskoissaan ja kalpeita mustaan samettiin pukeutuvia tyttöjä. Tässä Lontoossa asuvat ne, jotka ovat pudonneet tavallisen maailman raoista pohjalle asti.

Richard Mayhew on menestyvä nuori mies, joka joutuu vastoin tahtoaan tutustumaan tähän toiseen Lontooseen. Nuoren tytön pelastaminen kadulta koituu Richardille kohtalokkaaksi: teko riuhtaisee hänet pois turvallisesta ja ennaltamäärätystä elämästä maailmaan, joka on samalla oudon tuttu ja samalla äärimmäisen kummallinen.

En oikein meinannut päästä juonen vietäväksi. Vaati jonkin verran aikaa, ennen kuin pystyin taas kunnolla adaptoitumaan fantasian maailmaan. Ainakin epäilen, että se oli syynä. Tapahtumia oli hengästyttävän paljon, samoin hahmoja. Loppua kohden veto parani, ja tässä kirjassa oli mielestäni oikeasti todella hyvä loppu.

Kelly, Cathy - Ystävyys yllättää

Tämä kirja on taattua Cathy Kellyä. Hahmoja on paljon, yhdessä lauseessa saattaa vilahtaa kymmenisenkin nimeä! Mutta kyllä sitä ennen pitkää kaikki nimet oppi. Hieman on ulkokultaista kerrontaa, tai ehkä lähinnä hahmojen kuvailu välillä häiritsi itseäni, mutta tarina on taas mukaansatempaava ja kokonaisuutena oli taas hyvä kirja luettavaksi. Taattua kerrontaa, kun kaipaa hieman keveämpää luettavaa.

Abbyn tv-ura on nousussa ja hän on yhdessä miehensä kanssa ostanut upean talon meren rannalta. Mutta 17 vuotta kestänyt avioliitto natisee liitoksissaan, kun nuoruusvuosien poikaystävä ilmestyy kuvioihin. Teini-ikäisellä tyttärellä Jessillä ja rakkailla ystävillä Lizziellä ja Erinillä on jokaisella omat arkiset murheensa kannettavanaan, mutta onneksi heillä on toisensa.

Vasta yhteisen ystävän Sallyn sairastuminen saa nämä neljä naista tajuamaan, miten tärkeää on arjenkin keskellä nauttia jokaisesta onnen pilkahduksesta.

Härkönen, Anna-Leena - Ei kiitos

Tämän ahmin muutamassa päivässä.

Heli Valkonen on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta Matin ei tee mieli. Koskaan. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleecehousuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä. Kun hienovaraisista vihjeistä, kauniista puheista ja hemaisevista asuista ei ole apua, Heli turvautuu suoraan ja yhä suorempaan toimintaan – turhaan. ”Kulta, nyt ei ole hyvä hetki.” Lauhkeasti ja nöyryyttävästi Matti torjuu puolisonsa lähestymiset.  Hiljainen makuuhuone johtaa tilanteisiin, joihin Heli ei välttämättä olisi halunnut. Mutta hän ei tahdo kuolla suruun.

Kirja kertoo parisuhteesta, jossa osapuolet eivät enää ymmärrä toisiaan ja erilaiset halut ja toiveet makuuhuoneessa vaikuttavat lopulta kaikkeen tekemiseen. Toisen muuttuessa yhä ärhäkämmäksi toinen sulkeutuu. Odotin loppuratkaisua jännittyneenä, eikä sekään pettänyt.

Härkönen, Anna-Leena - Avoimien ovien päivä

Lukuinto oli kateissa ja päätin, että nyt tarvitsen jotain mukaansatempaavaa ja helposti lähestyttävää luettavaa. Tartuin kirjastossa kahteen Anna-Leena Härkösen pokkariin, joista tämä oli ensimmäinen. Kun lukemisen makuun taas pääsin niin tämä tuli luettua viikossa.

Kolmekymppisen Astan aviomies on lähtenyt tiehensä ja Asta matkustaa jouluksi lapsuudenkotiinsa. Siellä hän saa vastaansa perheen rakkauden, jolla äiti aikoo parantaa tyttärensä erosurun. Äidin ja tyttären läheisyys paljastuu kuitenkin näennäisyydeksi, todellisten tunteiden pettämiseksi. 

Koko kirja on kirjoitettu minä-muotoiseksi pohdinnaksi. Kertojan äitisuhde on hyvin kompleksinen ja lapsuus on jättänyt traumansa, jotka vaikuttavat yhä aikuisiällä. Monessa kohtaa teki mieli tarttua päähenkilöä hartioista ja ravistaa, tai vaihtoehtoisesti tarjota oma olkapää. Selkeästi kirjoitettu, vetävä tarina oli juuri sitä, mitä halusin lukea, ja sitä myös sain.

Heikkinen, Mikko Pekka - Poromafia

Sattui löytymään kirjastosta niin pitihän siihen nyt tarttua, kun sitä niin kovin oli hehkutettu.

Nelihangan suku on hallinnut Utsjokea rautaisin ottein jo satakunta vuotta.

Suvun patriarkka, pororuhtinas Jonás-Guhtur Nelihanka on jäämässä syrjään perheen pään paikalta. Mutta ennen kuin leppeät eläkepäivät ehtivät alkaa, pororuhtinas riitaantuu peruuttamattomasti esikoispoikansa kanssa.

Jouni-Sammeli Nelihanka hylkää perintöosansa taakseen katsomatta ja perustaa lainsuojattoman moottorikelkkajengin. Pukemalla Ahma SC:n presidentinliivit ylleen Jouni-Sammeli haastaa niin isänsä arvovallan kuin ansaintakeinot ja valta-aseman Lapissa.

Seurauksena on gangsterileirien välinen sota, jonka kumu kuuluu kauas etelään asti. Kun Karhu-ryhmän kopteri pyyhkäisee viimein paikalle, käy ilmi, että Jouni-Sammelilla on hallussaan ase, jonka voimalla koko saamelainen elämäntapa mullistuu.

Tarina oli viihdyttävä, mutta ei pystynyt ihan jatkuvasti pitämään minua näpeissään.

Yliluoma, Susanna - Pinkki hartauskirja

Kuvittelin lainanneeni jotain kevyempää luettavaa ja joo, olihan tämä kevyttä. Mutta rankemman kautta.

Annulla on piikkikorkoiset saapikkaat, viiskyt kappaletta platinanvaaleita hiustenpidennyssuortuvia ja mielipide suomalaisista naisista. Annu tahtoo paremman elämän ja alfauroksen, eikä keinoilla ole väliä. Annu haluaa bailata ja elää pinkkiä yötä niin kauan kuin Viru Valgeaa, hiuslakkaa ja ihailevia katseita riittää.

Railakkaan mustanpuhuvassa blondieepoksessa 1990-luvun Tallinna, Riika ja Wien toimivat taustana rakkauden kiihkolle ja syrjähypyn arjelle. Suomalaista työllistymiskurssia Baltiassa kansoittavat korkealta pudonneet toimitusjohtajat ja baaritiskien epätoivoiset. Nousukauden aallonharja on mennyttä, mutta vauhti vie yhä. Räväkkä sukupuoliromaani tarttuu tulenarkaan aiheeseen: onko tasa-arvo tuhonnut seksuaalisen jännitteen?

Ensin en kokenut, että minulla ja kirjan päähenkilöllä niin sanotusti synkkaisi. Mutta kuinkas ollakaan, tämä tuli ahmittua ihan tosi nopeesti!

Hämeen-Anttila, Virpi - Railo

Luottokirjailijani ei pettänyt tälläkään kertaa ja kirja tuli luettua reippaasti. Asiaa auttoi toki n. 10 tunnin mittainen bussimatkakin.

Teppo Korpelainen eli Tepa on jäänyt työttömäksi it-firmasta. Yllättäen hän kuulee saaneensa perinnöksi isältä talon ja reilusti maata sekä metsää Pohjois-Karjalasta. Tepa päättää jättää elämän pääkaupungissa ja lähteä perustamaan matkailualan yritystä perintömaille. Opettajavaimo Inka ei ole päätöksestä innoissaan, mutta hänen täytyy ottaa omakseen miehen unelma.

Muuton jälkeen Inka ja perheen tytär Kukka näkevät Tepaa yhä harvemmin. Mies järjestelee bisneksiä kaverinsa Jannen kanssa, eikä hänen tiivis yhteistyönsä Jannen tyttären Kian kanssa helpota Inkan oloa. Lisää kitkaa aiheuttavat Tepan sisarukset, joita kohtaan Tepa hautoo leppymätöntä vihaa.

Hahmot olivat uskottavia ja tarina tempaisi nopeasti mukaansa.

Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi

Virpi Hämeen-Anttilasta on tullut yksi suosikkikirjailijoistani. Kun olin kipeänä ja kävin kirjastossa hakemassa lukemista, lainasin häneltä heti pari kirjaa. Suden vuoden luin niistä ensimmäisenä.

Vahva esikoisromaani epäsovinnaisesta rakkaudesta julmassa yliopistomaailmassa, kirjoja rakastavista ihmisistä, jotka elämä pakottaa alas ironisen etäisyyden vahtitornista.

Tykkäsin tarinasta ja sen esitystavasta.

Nevala, Janne - Kirjastonhoitaja Topi Mullo

Sairastuin kunnon flunssaan ja samalla kun kävin lääkärissä niin kävin kirjastossa lainaamassa hieman ajankulua. Ensimmäisenä käteeni tarttui hyllynpäädyn tyrkkypaikalta Janne Nevalan teos. Tartuin kirjaan kannen perusteella, sillä siitä tuli etäisesti mieleeni Walter Möersin Uinuvien kirjojen kaupunki, jonka luin alkuperäiskielellä jokunen vuosi sitten.

Saaren pieneen kirjastoon kesätöihin päässyt Topi on hukassa pienen yhteisön ihmisten kanssa. Vakituinen kirjastonhoitaja Pauliina on kirjoittanut Topille ohjeet, joissa hän hämmentävällä selvänäköisyydellä ennustaa jokaisen eteen osuvan murheen.

Topin kesämopo karkaa kokonaan käsistä kun ympärillä hääräävät kirjastoa terrorisoiva poikajoukko, kylän erikoiset asukkaat sekä etenkin kirjastoa siivoava Johanna ja näyttelijäseurueen arvoituksellinen Nika.

Olen lukenut nyt viime aikoina paljon teoksia, joissa käsitellään pieniä maaseutuyhteisöjä. Alkaako itselläni olla kaipuuta takaisin maaseudulle? Kun Nevalan tyyliin pääsee sisälle niin kirjoittaahan hän hauskasti ja omalla vaivihkaisella tavallaan mukaansatempaavasti. Ensimmäisen 50 sivun jälkeen vielä mietin, luenko teosta lainkaan loppuun asti vai en, mutta sitten huomasinkin olevani jo sivulla 100 ja jo melkein voiton puolella. Että näin. Ja paljon kirjastossa asioivalle oli hauska päästä näkemään myös sitä kirjastoelämän toista puolta.

Mustonen, Enni - Onni asuu maalla

Keskellä pimeintä talvea kaipasin Draculan jälkeen jotain kevyempää ja helposti luettavaa. Siksi tartuinkin kirjastossa taatusti hyvän mielen tarinoita kirjoittavan Enni Mustosen teokseen.

Onni asuu maalla sisältää kolme romaania, jotka sijoittuvat Suomen maaseudulle 1970-1980 -lukujen taitteeseen. Kaikkien tarinoiden keskushenkilönä on pystyvä nuori nainen, joka palaa juurilleen kaupungista maaseudulle. Maitotytössä Huhtilan Lisa on kaupunkilainen ylioppilasmerkonomi, joka vaihtaa työttömyyskortiston lomarenkaan lomittajan virkaan. Saako olla muuta? -romaanissa tarvitaan topakka Siperin Paula, jotta kyläkauppa saadaan säilymään Luhtipohjassa. Hukkakaurassa Pakkalan Anna löytää paikkansa maaseutuyhteisössä aloittaessaan kansanopiston käsityöpiirien vetäjänä.

Tarinat ovat vetäviä ja reilut viisisataa sivua sisältävä teos tuli ahmittua läpi ennätystahtia. Romaanien edetessä alkoi väkisinkin miettiä Suomen rakennemuutosta, maaseudun tyhjenemistä ja ihmisten kaipuuta takaisin maaseudun rauhaan ja yhteisöllisyyteen. Mustosen kuvaamat ihmiset ovat hyvine ja huonoine puolineen todellisen oloisia ja aitoja. Maaseudun yhteisöllisyyttä korostetaan mutta tulee ne pienten yhteisöjen huonotkin puolet silloin tällöin esiin.

Nopeaan tahtiin luettuna romaanien samankaltaisuus alkoi hieman haitata lukuelämystä. Maaseuturomantiikan nälkään Mustosen teokset sopivat kuitenkin kuin nakutettu.

Mustonen, Enni - Emännöitsijä

Enni Mustonen osaa kirjoittaa historiastakin elävästi. Murteiden ja useammalla kielellä kirjoittaminen on luontevaa ja elävää.

Enää en ujostellut alastomuutani Albertin edessä. Ensin seisoin pyyhettä pidelleen kaakeliuunin lämmössä ja annoin hänen piirtää luonnospaperinsa täyteen. Kun seisominen alkoi väsyttää, hän pyysi, että istuisin lattialle pielusten päälle vielä hetkeksi.

Parikymppiseksi varttunut Ida emännöi Albert Edelfeltin ateljeeta 1900-luvun alun kuohuvassa Helsingissä. Hän passaa niin isännän taiteilijaystäviä kuin naisvieraitakin. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa.

Tarina kantaa hyvin aina loppuun asti, tosin loppuratkaisu oli itselleni hienoinen pettymys. Mutta lukemisen arvoinen kirja on joka tapauksessa. Historiallisten tapahtumien ja henkilöiden nivoutuminen yhteen piian näkökulmasta kerrotussa tarinassa on kiehtovaa seurattavaa.